Sattuipa tuossa eilen, että olimme serkkuni ja Lurun kanssa menossa bussilla keskustaan päin. Bussiin noustessa Luru oli hihnassa ja hihnan pituus oli ehkä jotain 0,5m. Säädimme siinä rahapussin kanssa, kas kun serkkuni on ulkopaikkakuntalainen eikä hänellä sattunut olemaan kolikoita mukana, joten lainasin omistani. Hetken kesti tajuta, että bussikuski puhuu minulle, kävimme seuraavanlaisen keskustelun:

bussikuski: Pidä hei se koiras lyhyemmässä hihnassa!

minä: Ei mitään hätää, kyllä tämä koira osaa käyttäytyä.

bussikuski (tuohtuneena): Ei sillä ole mitään sen kanssa tekemistä osaako se käyttäytyä vai ei, toiset pelkää koiria!!

minä (hyvin hämmentyneenä): Niin mutta kun kyllä minä katson, ettei se mene vieraiden ihmisten luokse??

bussikuski (nyt jo vihaisena): En tiedä kuinka monta kertaa sinulle täytyy sanoa, mutta pidä se lyhyemmässä hihnassa (lisäsi varmaan mielessään prkele...)!

minä (luovuttaneena): Jaahas, selvä ja hyvää päivänjatkoa sinullekin.

Kyllä tuli taas kakkosluokan kansalainen olo, kun kehtaan liikkua koiran kanssa ihmisten ilmoilla :( Okei, ehkä se kuski ei ollut ihan samassa maailmassa, kun kuulin sen kommentoivan muillekin matkustajille erinäisistä asioista... Mutta silti raivostuttaa, kun joidenkin ihmisten mielestä mikään ei riitä. Vaikka koira olisi kuinka hyväkäytöksinen, niin aina löytyy ihmisiä, jotka jaksavat jurputtaa :( Sitäpaitsi bussikuski on mielestäni vielä vähän eri asia kun tavallinen kaduntallaaja. Seuraavan kerran koitan muistaa muistuttaa asiakaspalveluammattien velvoitteista asiakkaita kohtaan!