Vesikoira-porukoissa on ollut puhetta, että kasattaisiin jälkiporukka. Mehän ollaan Lurun kanssa harjoiteltu tähän asti pelkästään PK-jälkeä (eli ihmisen kävelemää jälkeä) ja sitäkin ilman keppien ilmaisua. Olen kuitenkin tavaillut metsästuskoirien jälkikokeiden ohjeita aikani kuluksi ja sen harjoitteleminen kiinnostaisi kovasti! Sehän eroaa PK-jäljestä kovinkin, eli se vedetään verellä ja jäljen varrella on makuita sekä lopussa kaato. En tiedä päästäiskö me tuossa koskaan kisoihin asti, mutta se olisi Lurulle ihan kullanarvoinen taito oikeata elämää ajatellen, mies ottaisi kovin mielellään jäljestämistaitoisen koiran hirvi- ja kaurismetsälle.

Tänään kuitenkin muisteltiin Luukissa ihan tavallisen jäljen ajamista. Tein muutaman kymmenen metrin pituisen jäljen mutkitellen maastoon (ei suoria kulmia) ja annoin sen vanhentua puolisen tuntia. Pariin kohtaan tiputin jäljelle nameja ja tietty loppuun. Luru ajoi sen todella hyvin!! Vaikkei olla harjoiteltu sitten syksyn. Teki tarkkaa nenätyötä, seurasi jälkeä tarkasti eikä rynninyt. Tosin maasto oli varmasti helpoimmasta päästä, ei tuullut ja kostea maa&ilma sitoi varmasti jäljen melko hyvin. Kivaa oli kuitenkin ja jos vain saisimme jälkiporukan koottua, niin tulisi varmasti harjoiteltua useammin :)

Luukissa_25.jpg

Luukissa_25-1.jpg