Eilen lähdettiin taas jännitys mahassa kuplien kohti uutta mölliTOKOa. Vähän kummitteli mielessä, että kyllä harmittaa, jos menee yhtä "huonosti" kuin viimeksi, tällä kertaa matkaa koepaikalle oli meinaan huomattavasti enemmän. Kotikoutsi (mies) jäi ahkeroimaan kirjastoon, oltiin Lurun kanssa liikkeellä kahdestaan. Sääli kyllä, koska tällä kertaa kaikki meni nappiin!!! Ja nyt meillä ei ole tapahtumalle yhtäkään todistajaa eikä valokuvaa...
Selkeästi meillä toimii paremmin rutiini: lyhyt pissilenkki, muutama harjoitus, jonka jälkeen koira autoon ja ulos vasta vähän ennen omaa vuoroa kehässä. Lisäksi varmistelin seisomista vielä ennen meidän vuoroa, mikä olikin tarpeen, maahanmeno on jostain syystä Lurulla nykyään tosi vahva. Samoin estettä käytiin testaamassa kehän ulkopuolella.
Lisäksi omaa jännitystäni helpotti huomattavasti se, että törmäsin omaa vuoroamme odotellessa kehän reunalla tutun tuttuun ihan sattumalta. Tunnen opiskeluajoilta erään Aijan, jolla on Hilma niminen irlanninsetteri. Kehän laidalta löytyi Hilman veljen Onnin omistaja ;) Siinä sitten molemmat purettiin jännistystämme toisillemme ja loppuen lopuksi molemmilla meni tosi hyvin :) Hassua!
Tuomari oli aivan loistava Ralf Björklund. Juttelin niin mukavia ja toimi rauhallisesti kehässä, että ainakin minun jännitykseni laantui puolihuomaamatta. Kun minä en jännittänyt, koirakin toimi paremmin, kuten tulokset antavat ymmärtää:
Selkeästi meillä toimii paremmin rutiini: lyhyt pissilenkki, muutama harjoitus, jonka jälkeen koira autoon ja ulos vasta vähän ennen omaa vuoroa kehässä. Lisäksi varmistelin seisomista vielä ennen meidän vuoroa, mikä olikin tarpeen, maahanmeno on jostain syystä Lurulla nykyään tosi vahva. Samoin estettä käytiin testaamassa kehän ulkopuolella.
Lisäksi omaa jännitystäni helpotti huomattavasti se, että törmäsin omaa vuoroamme odotellessa kehän reunalla tutun tuttuun ihan sattumalta. Tunnen opiskeluajoilta erään Aijan, jolla on Hilma niminen irlanninsetteri. Kehän laidalta löytyi Hilman veljen Onnin omistaja ;) Siinä sitten molemmat purettiin jännistystämme toisillemme ja loppuen lopuksi molemmilla meni tosi hyvin :) Hassua!
Tuomari oli aivan loistava Ralf Björklund. Juttelin niin mukavia ja toimi rauhallisesti kehässä, että ainakin minun jännitykseni laantui puolihuomaamatta. Kun minä en jännittänyt, koirakin toimi paremmin, kuten tulokset antavat ymmärtää:
Luoksepäästävyys: 10 -> Ihanaa, Luru ei taaskaan noussut seisomaan!
Paikalla makaaminen: 9 -> Ryhmän kuudesta koirasta neljä lähti leikkimään keskenään, Luru nousi istumaan...
Seuraaminen kytkettynä: 10 -> Kuulema vähän suoremmassa voisi kulkea, muutoin ok
Seuraaminen irti: 10 -> Vähän suoremmat perusasennot kuin kytkettynä
Maahanmeno: 9,5 -> Oisko ollut vähän vino perusasento lopussa?
Luoksetulo: 10 -> Vaikka koira ei kuulema saisi koskettaa ohjaajaa edessä istuessaan?
Seisominen: 10 -> Tosin ihan hitusen liikkui käskyn jälkeen...
Estehyppy: 9,5 -> Tuomari totesi "oli sitten kauhea kiire saada peppu maahan" XD eli ennen käskyä
Kokonaisvaikutelma: 10 -> Tuomarin suusta "Sulla on hieno koira!" Kiitos, olen samaa mieltä :)
Kokonaispisteet 195/200 sijoitus 1./18 (?)
Tulos olisi ollut virallisissa kisoissa ALO1!! Nyt on ainakin todistettu, että meillä on mahdollisuus joskus saada koulutustunnus TK1, vaikka siihen sitten tarvittaisiinkin useampi kisa :)
Kommentit