14 vesikoiran omistajaa kerääntyi yhteen syksyisenä viikonloppuna ammentamaan Hilskan Kaisan oppeja tokosta, paimennuksesta ja verijäljestä. Toisaalta oli kauhean kiva, kun meitä oli paljon ja pääsi näkemään monenmoista koiraa ja ohjaajaa, toisaalta porukkaa oli sittenkin hiukan liikaa järjestelyjen kannalta. Lähinnä me mejäilijät taisimme olla pettyneitä varsinkin lauantain antiin mejän osalta :( Toisaalta olin itse varsin tyytyväinen päästessäni ratkomaan muutamaa toko-ongelmaa Kaisan ohjauksessa ja juoruilemaan muiden vesikoiranomistajien kanssa! Että terkkuja vaan mökkiseuralle, meikäläinen on katsokaas vähään tyytyväinen XD Tai sitten mulla on tosi rajoittunut sosiaalinen elämä, kun sitä on tyytyväinen jo hyvään seuraan ;) Tietenkin mun asenteeseen vaikutti myös se, että olimme Zian kanssa toukokuussa Kaisan mejä-kurssilla. En siis ollut ladannut niin paljon odotuksia siihen, että pääsemme juuri Kaisan ohjaukseen. On se kuitenkin niinkin, että jos leiristä maksaa, niin rahalleen haluaa tietenkin vastinetta. Siksipä leiristä onkin tarkoitus koota Kaisalle keskitetysti palautetta.

Itse asiaan, eli leirin harjoituksiin. Molempina päivinä oli aamupäivänä tokoa ja iltapäivänä "maastolajeja". Tein sellaisen valinnan omien koirien kesken, että Luru sai tokoilla ja Ziiuska jäljestää. Täytyy myöntää, että vähän jänistin Zipan tokoilujen suhteen, pikkuneiti tuntui olevan lauantaina sen verran häiriöherkkänä, että ajattelin saavani enemmän irti tokosta Lurun kanssa. Aiheena oli ruudun opettaminen kosketusalustan kanssa. Aluksi korjattiin Lurun kosketus todelliseksi kosketukseksi eikä alustan nostamiseksi (joo'o, se nouto on oikeasti mieluisa liike!). On se kumma, kun itse ei osaa, mutta kun osaava henkilö sanoo, että "palkkaa vain halutusta toiminnosta" niin johan alkaa sujumaan... Seuraavaksi alusta siirrettiin ruudun keskelle. Opetuksen pitäisi edetä jokseenkin näin:

1. Alusta ruudun keskellä, koira lähetetään alustakäskyllä (TAP) ruudun ulkopuolelta yhä uudelleen ja uudelleen painamaan alustaa (naksu painamisesta, palkka ruudun ulkopuolelta).
2. Käskyyn liitetään ruutukäsky, eli RUUTUUNtap, eli koira ennakoi reagoimalla jo ruutuun käskyyn.
3. Lähetysmatkaa pidennetään vähitellen yli koevaatimusten.
4. Alustaa ruvetaan ottamaan osalla kertoja pois, eli vaikkapa 2 toistoa alustalla, 1 ilman. Tässä vaiheessa palataan läheltä lähettämiseen ja edetään uudelleen yli koevaatimusten.
5. Jossain välissä pitäisi ottaa myös käsky seis mukaan kuvioon... vaatii taas ruudun lähellä olon, koska palkitseminen olisi hyvä tehdä alustan kohdalla ruudun keskellä.

Lauantaina harjoiteltiin pelkkää ruutua, sunnuntaina sen lisäksi myös kokeenomainen seuraaminen Kaisan käskyttämänä. Seuraamiseen olin oikein tyytyväinen, Lurunen ei ottanut häiriötä tilanteesta ja seuraaminen oli iloista :) Lurusen kanssa tarttis vaan treenata tosi paljon ympäristöissä, joissa on paljon häiritötä. Sitä ennen ei kokeeseen ehkä kannata mennä, koska paineistumisen mahdollisuus on vahvasti olemassa :(

Zipanen jäljesti loppujen lopuksi vain lauantaina sunnuntain aikataulujen venymisen vuoksi. Ei valittamista, jälki oli suunnitellun vastaisesti omatekemä, ehkä noin 300m (?) pitkä ja sisälsi useamman suoran kulman ja kulki loppumatkan kalliolla. Ei muuta ongelmaa, paitsi ihan jäljen alussa harhautuminen loppujäljelle, joka kulki tosi lähellä. Tämä lapsus johtui karttojen puutteesta, eli emme jälkeä tehdessä huomanneet ajoissa ajautuneemme niin lähelle jäljen alkua :(

Hauskaa meillä oli joka tapauksessa! Siitäkin huolimatta, että lauantain saunottelu jäi väliin, kun mökkiseurueemme ei yksinkertaisesti jaksanut lähteä kaatosateessa matkaamaan rantaan ;) Alla olevista kuvista ISO kiitos Eijalle :) Omia kuvia seuraa vähän myöhemmin, niitäkin tuli otettua... laatu oli kyllä taas aivan liian ala-arvoinen, automaattiasetukset eivät näytä soveltuvan valovoimaiselle objektiiville kovin hyvin :( Päiville vielä terkkuja, että majoituspalvelu KUITTAA, KIITTÄÄ ja KUTSUU UUDELLEEN :)