Toukokuun neljäntenä lauantaina hyppäsi perhe Kittamaan naisedustus perheen Hellstén naisedustuksella lastattuun autoon. Luonnollisesti höystettynä perhe Kittamaan miehen muistutuksilla "Muistakaa tankata!" XD Auto suuntasi kohti Inkoota ja Zian virallisen omistajan kennelnimellä varustettua leiriä. Perille päästyämme ja oman huoneen löydettyämme parkkeerasimme agikentän laidalle. Leirin pääpaino oli agilityssä, mutta toki muitakin lajeja oli tarjolla. Itsellä oli Miian kera vastuu mejä- ja taipparirastin vetämisestä. Tiivistettynä alle huomioita Zian leirikoulutuksista, Luru oli mukana lähinnä seuraneitinä ja sivutoimisena ruskeiden-koirien-syöjänä (ainakin joidenkin mielestä), hehhee ;)

Agility
Leirillä oli ulkopuolisena kouluttajana Rannikon Timo. Tykkäsin aikasta paljon hänen koulutustyylistään, varsinkin kun hän osasi neuvoa myös epävarmemman ei-niin-tykin agikoiran koulutusta. Zialle tehtiin pari eri pätkää takaperin ketjuttamalla odottavalle palkalle (liikkuva lelu Timon käsissä ja siitä heitto kauemmas). Erittäin hyviä neuvoja saimme estehakuisuuden opettamiseen ja ylipäätään innon kasvattamiseen.

Toko
Sekä Lurun että Zian kanssa karattiin hetkeksi tokoilemaan kesken agilityn seuraamisen. Aiheena ruutu vieraassa paikassa. Tulipa taas todettua, että ruutu voi sujua tutussa paikassa, mutta ei vieraassa. Eli ei olla lähelläkään valmista! Ei sinällään mikään yllätys ;)

Mejä
Sunnuntaina Zia pääsi vähästä aikaa jäljelle. Pituutta ehkäpä noin 300m?? Maasto vaihtelevaa, alussa vaikea kosteikkokohta (joka olisi luonnollisesti pitänyt kiertää, mutta kas, kun joku ei osaa lukea karttaa ;). Makauksilla nameja, muoto AVO-mallinen. Sujui ihan ok, mutta erityisesti ekalta makaukselta jatkaminen oli haasteellista. Rupesinkin pohtimaan, että ehkä palkka olisi syytä jättää välimakauksilta pois ja laittaa vain kaadolle. Tästä keskusteltiin enemmänkin leirin aikana. Pohdintaan menee.

Ullalle kiitos kuvatodisteista, että olimme paikalla :)