Viime torstaina päästiin ensimmäistä kertaa ATT:n ulkokentälle, meidän osalta edelleen yhden koiran voimin (juoksut hiiteen!). Yllättävän hiki tuli, vaikka aurinko ei edes paistanut koko aikaa. Ohjelmassa oli jälleen muutama kaimalta pöllitty rata, näyttävät saaneen suurempaakin suosiota ;)

Ensimmäinen rata:

Toinen rata:

Jos en ole aiemmin Lurun menoa suuremmin analysoinut, niin analysoin nyt. Luru on sellainen tapaus, joka säheltää kovaa ja korkealta eikä niinkään keskity ymmärtämään ja oivaltamaan mitä milloinkin kenties kuuluisi tehdä. Lurun kanssa on sikäli kauhean hauska tehdä, kun se ei suhtaudu asioihin niin vakavasti (versus Zia). Kääntöpuoli on sitten se, että asiat eivät aina mene ihan jakeluun vaan vauhdilla ja sähläämisellä pyritään korvaamaan ymmärryksen ja keskittymisen puutetta. Onkohan liian pitkälle viety veikkaus, että monella "huutavalla&karjuvalla" agikoiralla kyse on ainakin osittain tästä? Tietyllä tavalla Zialla on koko ajan ajatus mukana menossa, se oikeasti pohtii mitä häneltä pyydetään. Varmasti osittain tästä tulee myös Zian vauhdin puute, sillä vauhti tulee vasta, kun on aukottoman selvää mitä kuuluu tehdä. Samat piirteet näissä kahdessa näkyvät myös tokossa. Luru rupeaa hyvin äkkiä sähläämään ja tarjoamaan erilaisia asioita, jos se ei heti tajua mitä häneltä pyydetään. Ziaa taas on huomattavasti vaikeampi saada tarjoamaan asioita.

Lurun ja Zian olennainen ero on myös se, että Zia pyrkii lukemaan ohjausta, Lurulla ohjauksen luku on paljon paljon heikompaa. Tämä näkyi myös tämän kerran radoilla. Ensimmäisellä radalla 3-esteestä suhahdettiin vauhdilla ohi useampi kerta, ennen kuin ohjaus meni perille (tai oli tarpeeksi laadukasta ;). Seuraava ongelma tuli puomilla. Lurua selvästi häiritsi puomin alla kulkeva putki, tai tarkemmin sanottuna se, että minä loittonen puomin viereltä. Muutama harjoitus ja tämäkin onnistui. Puomin kontakti juostiin ihan tarkoituksella läpi. Viimeinen este ei muistaakseni ollut mikään ongelma.

Toisella radalla sain ihan kunnolla "tässättää" 3-esteen ja putken jälkeen, että rata saatiin onnistumaan. Luulen kyllä, että meillä oli esteet 1-3 ja putki lähempänä toisiaan, jolloin ohjaus 3-esteeltä putkelle oli väkisin takkuava, kun tilaa oli vähän. A-esteellä pyrin pysäyttämään kontaktille. Mä en edelleenkään tiedä mitä tekisin noiden kontaktien suhteen Lurun kanssa. Sen ei tosiaan tarvitse niitä osata, mutta kuitenkin perfektionisti minussa huutaa, kun se juoksee ne läpi ;) Sen tajusin, että kontakti on Lurulle luultavasti paljon luontevampi tehdä istumalla kuin painumalla maahan, joka taas on Zialle äärimmäisen luonnollinen.

Hauskaa oli ja aika hurahti siivillä! Seuraavalle kerralle saan jo pikkuisen agikoirankin mukaan :)