Vähän jälkijunassa tulee päivitys viime tiistailta, mutta toisaalta osuu juuri sopivasti työn ja työläisten juhlaan :) Useampi on tässä vuosien varrella saanut kuunnella vuodatusta minun ja Lurun toko-ongelmista. On siitä jonkin verran saanut lukea täältä blogistakin. Jossain vaiheessa olin aivan pistämässä Lurua telakalle tai ehkä paremminkin eläkekoiraksi. Ei se luonto kuitenkaan periksi antanut ja tämän vuoden alussa aloitettiin jälleen tavoitteellisempi treenaaminen. Koko ajanhan on molempien koirien kanssa kotitemppuiltu tokoliikkeiden parissa, mutta tavoitteellisessa treenaamisessa on hiukan erilainen ote. Rohkea rokan syö - sillä periaatteella ilmoitin Lurun joku aika sitten kokeeseen, vielä kerran AVO-luokkaan. Mikään pakko ei tietenkään olisi ollut TK2 vaadittavaa viimeistä ykköstä tavoitella, mutta ajattelin, että AVO-luokka on helppo tapa testata Lurun koekestävyyttä. Ongelmahan on koko ajan ollut nimenomaan vireessä, ei niinkään siinä, ettemme osaisi liikkeitä.

Maria ja Saila lähtivät mukaan tuiki tarpeelliseksi henkiseksi tueksi, kiitos tytöt! Olen aivan vakuttunut, että teillä oli iso osa tulokseemme ;) Lurullakin oli välillä kehässä kova kiire tyttöjen luokse kehän reunalle XD Tuomarina ei sieltä tiukimmasta päästä Ilkka Sten, joten leppoisaa oli meno kehässä.

Paikalla makaaminen: 10
Seuraaminen taluttimetta: 9,5
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä: 9
Luoksetulo: 9
Seisominen seuraamisen yhteydessä: 10
Noutaminen: 10
Kauko-ohjaus: 10
Estehyppy: 8
Kokonaisvaikutelma: 10
Kokonaispisteet 190/200 sijoitus 2/12 KP ja TK2 :) :) :)

Vire oli mukava läpi suorituksen, ainoastaan liikkeiden väliaikoja täytyy harjoitella. Nyt Lurulla oli sellaista haahuilua välillä, haikailua Sailan&Marian luo jne. Tavoitetilanne olisi se, että yhden liikkeen päätyttyä Lurua kiinnostaisi ainoastaan minä ja seuraava liike. Seuraaminen oli aikasta kauheata, edisti ja poikitti, aargh! Ei näyttänyt kuitenkaan pisteistä päätellen Steniä haittaavan. En itseasiassa tiedä mikä tipautti pisteen maahanmenosta (hidas?), mutta luoksetulossa käsimerkkini oli kuulema hiukan liian pitkä. Pysähdys oli kyllä hieno! Estehypyssä Luru hyppäsi vinoon esteen taakse, oikeastaan oli sijoittunut jo reilusti sivuun esteestä. Olin ihan varma, että tulee suoraan hyppäämättä luokse, mutta tuo ihana koira kiersi hienosti hypyn kautta <3 Kaksi pistettä siitä, kun lähti liikkeenohjaajan käskystä takaisin, istuminekin oli kyllä vähän hidas. Hieno olo oli kyllä oman vuoron jälkeen, nyt uskaltaa tosissaan treenata VOI-liikkeitä kun on osoitettu, että kyllä Luru pystyy kehässäkin toimimaan. Sellainen olo on, että kun Lurunkin kanssa on vaikeudet voitettu, niin kyllähän Zipanenkin pitäiksi ainakin ALO-luokkaan saada ;) Videoita kokeesta luvassa myöhemmin, jahka saan ne Marialta.