Aina joulukuun alkuun asti meidät näkee Hilskan tokokurssilla keskiviikkoisin. Viime keskiviikkona kurssille ajeltiin Parkanosta suoraan, tipauttaen matkalla Parkanon vierailijat Maria&Touko kotiinsa. Löysin jopa kurssipaikalle, vaikka kovasti etukäteen sitä epäilin ;) Kurssilla on meidän lisäksi kaksi labradoria, yksi kelpie ja yksi novascotiannoutaja. Koska mulla on kurssilla molemmat tytöt, joidenkin liikkeiden kohdalla joudun tekemään valinnan kumpi suorittaa. Onneksi suurin osa suorituksista onnistuu molemmilla.

Tämän kerran aiheina olivat tunnari, ruutu, paikalla istuminen, seuraaminen ja kaukojen maahan-seiso-istu-maahan sarja.

Tunnarissa Kaisalla oli hyvä huomio. Jos tunnaria harjoitellaan perinteiseen tapaan oman piilotuksena ja lisätään vasta myöhemmin vieraat, voi koiralle helposti syntyä sellainen ajatus, että tuodaan vain joku kapula. Sitä herkemmin tällainen ajatus syntyy mitä kivempaa kapulan tuominen koiran mielestä on. Tähän Kaisalla oli ehdottaa ratkaisuksi pelkkien vieraiden haistelu. Namia vieraiden keskelle ja koira haistelemaan. Jos yrittää poimia vieraita, kielletään ja kehutaan, kun malttaa poimia pelkät namit. Tätähän on Enskan Tiina myös soveltanut Enskalle. Joskus tulee tosi tyhmä olo tällaisista yksinkertaisuuksista, miksi en ollut itse tajunnut tehdä tätä Lurulle jo aiemmin, kun nimenomaan vieraiden noukkiminen on ongelma?? Aina ei voi tajuta heti. Sekä Zia että Luru napsivat namit vieraiden keskeltä useampaan otteeseen. Lurulla oli selvästi ensimmäisillä kerroilla aie tuoda vieras heti kun namit oli syöty, mutta tässä vaiheessa kutsuin vain reippaasti pois. Ziasta tämä oli ensi alkuun (jälleen) tosi epäilyttävää, mutta hyvin nopsaan tajusi, että hei tää onkin kivaa ;)

Ruutua harjoiteltiin kahdella tapaa. Ensiksi perinteinen ruudun keskellä odottavalle lelulle lähetys ja sen perään ruudun keskiosaan sijoittumisen sheippausta naksun avulla. Lähetyksissä ei ollut kummallakaan ongelmia, tosin Zia vaati aina käskyn toiston ennen kuin tohti lähteä ruutua kohti ja Luru jäi ensimmäisellä kerralla haistelemaan edellisten nameja lelun sieppaamisen sijaan. Sheippaus oli molemmilla, nooh, jotain sinne päin. Zialla oli tosi vahva maahanmenon tarjoaminen ja sain olla tosi tarkkana naksun kanssa, että sain poimittua joukosta seisomisia ruudun keskellä. Jäi itselle sellainen olo, että sheippaus voisi olla hyvä tuki ruudun opettamiseen alustan kanssa. Sheippaamalla koiralle voisi saada ajatuksen ruudun keskustasta vielä vahvemmaksi ja ruututötsien vetoa vähennettyä.

Paikalla istumisen suoritti Luru, aika oli 1,5min. Kävin muutaman kerran välissä palkkaamassa, koska Lurulla on paha tapa valahtaa epäryhdikkääseen asentoon. Nyt istui hyvin.

Seuraamisessa tehtiin nipotusharjoitus. Kiinnitettiin siis huomiota perusasennon kohtaan niin käynnissä, juoksussa kuin hitaassa käynnissä. Jokaisessa askellajissa seuruutettiin suora, jonka aikana otettiin kolme perusasentoa. Sekä Lurulla että Zialla ilmenee herkästi edistämistä. Että sitä on vaikea huomata varsinkin Zian suhteen, se kun on niin pieni! Avustaja oli tässä harjoituksessa kyllä paikallaan. Hyvin molemmilla riitti intoa tehdä, vaikka korjaussarjoja otettiinkin aika lailla.

Viimeisenä harjoituksena oli kaukojen jumppasarja, jonka tein molempien kanssa vuorotellen. Sarjan alussa koiran etutassut asetettiin hallin lattialta löytyvä viivan kohdalle. Viiva kun ei valehtele niin koiran edistäminen/pakittaminen huomattiin armotta! Molemmilla mun tytöillä meinaa seiso-istu jäädä vajaaksi, jolloin istumisen jälkeinen maahanmeno edistää väistämättä. Kaisalla oli hyvä huomio siihen, että usein ihmiset treenaavat vaihtoja liian nopeassa temmossa. Jumpassa kiinnitettiin siksi huomiota myös siihen, että koira malttaa pysyä kulloisessakin asennossa rauhassa.

Yleisenä huomiona täytyy sanoa, että olin todella tyytyväinen molempien tyttöjen treeni-intoon :) Varsinkin alussa Zialla oli tarve haukuskella liikennettä sisään ja ulos hallista. Kuitenkin treenauksen alettua se ei ottanut laisinkaan häiriötä muista koirista tai ihmisistä. Tosi hyvin palkkautuivat molemmat sekä namilla että leikillä. Hienoa tytöt!