No niin, varautukaa jälleen yhteen kuulumisspurttiin! En kyllä ymmärrä mikä mua tänä syksynä vaivaa, kun tuntuu, että blogin päivittäminen jää melkein väkisin? Onkohan hiukan liikaa töitä ;) Hilskan kurssin neljännellä kerralla harjoiteltiin jääviä ja seuraamista joka kertaan kuuluvien paikallaolojen lisäksi. Meillä sattui pieni työtapaturma heti alkuun. Kaisa nimittäin demonstroi suojelukoirien kouluttamista, kuinka pyritään saamaan koira patoamaan keskittyneesti maalimiehen hiipiessä uhkaavasti lähemmäksi ja lähemmäksi hihaansa paukutellen (mikä se edes on, onko se edes maalimies, jokatapauksessa se hihamies ;). Voitte kuvitella kuinka meidän pikkuinen herkkis (jos ette tajunneet, Zia) sai tästä slaagin eikä ehkä pystynyt koko kurssiaikana oikein toimimaan ja Kaisaa piti väistellä jatkuvasti :( :( Joo, pehmeän koiran kanssa on tosi kiva treenata :/ Pystyi Zia sentäs just ja just toimimaan ja leikkimäänkin, mutta selvästi oli koko tunnin kuormittunut eikä oikein päässyt tilanteesta yli. Jokaisella meistä on ristinsä, näin se vain on.

Noo, jääviä siis harjoiteltiin niin, että koiran kanssa viedään yhdessä palkka odottamaan (lelu tai nami), koira tuodaan takaisin tietyn matkan päähän (aloittelijalla tyyliin metri ja siitä sitten kokemuksen mukaan pidennetään) ja jätetään valittuun asentoon (istu, seiso, maahan). Ohjaaja palaa hakemaa palkan ja lähestyy koiraa palkalla härnäten. Tavoitteena on päästä ihan koiran luokse asti ilman, että se muuttaa asentoa. Ajatus on, että saadaan koira oikein keskittymään kulloiseenkin asentoon ja patoamaan siinä palkan lähestymisen aiheuttavaa intoa. Zialle tämä oli helppo, kas kun paikalleen jähmettyneenä on aina turvallista ;) Totesinkin Kaisalle, että toki tämän harjoituksen onnistumiseen tarvitaan se, että koira todella haluaa palkkaansa... Lurulla lähestyvä lelu tuotti ongelmia, varsinkin heiluttaessa ja hämäysheittoja tehdessä.

Toinen harjoitus jäävistä tehtiin idariruudussa. Asentona pelkkä seisominen, koska siinä jalat herkästi liikkuvat. Harjoitus tehtiin tutusti etupalkalla, eli jätetään koira seisomaan, pudotetaan palkka ekan tötsän viereen ja vapautetaan koira tason mukaiselta matkalta. Tässä ei ollut kummallakaan suuria ongelmia, Zialla tosin rupesi pysähdys valumaan toistojen myötä.

Viimeiseksi tehtiin yhdistetty paikallamakuun ja seuraamisen häiriöharjoitus. Puolet koirista jätettiin makaamaan ja puolet seurasivat vuorotellen häiriökujalla, jonka varrella kolme ihmistä häiritsi parhaiden taitojensa mukaan ;) Yksi pompotteli tennispalloa, yksi potki noutokapulaa ja yksi ihasteli ohi kulkevaa koirakkoa kyykyssä/kontaten. Yllättäen Zia makasi nyt tosi nätisti paikoillaan asentoaan muutamatta. Ilmeisesti lonkka-asennon ottaminen liittyykin siihen, että liike on tylsä. Sosiaalisen paineen neuvojen mukaan kannattaa varmasti jatkossa treenata paikkamakuuta jätetyllä palkalla. Lurullakaan ei ollut paikallamakaamisessa ongelmia, molemmilla aika oli useita minuutteja. Seuraamisessa otettiin kaksi kierrosta jokaisen koirakon kohdalla. Ensimmäisellä kierroksella sai palkita, toinen vedettiin kokeenomaisesti jätetyllä palkalla. Jos koira teki virheen, homma loppui siihen ja palkka otettiin pois. Luru oli tässä aivan haka :) Taisi olla ainoa koira, joka pääsi kokeenomaisessa suorituksessa palkalle <3 Zialle sen sijaan harjoitus oli todella vaativa siitä syystä, että meidän vuorolla kyyristelevä häiriö sattui olemaan Kaisa :/ Ei se mitään, hyvin Ziakin tsemppasi, kun lakkasin härkkimästä sitä namikädellä ja seuruutin niin kuin normaalistikin, eli ilman ylimääräisiä apuja. Mitä tästä opimme, koita luottaa koiraan ;)