Tälläkin viikolla tuli treenattua vain kertaalleen tokoa, kas kun luistin tiistain lepakkotokovuorosta ;) Toki teemme lähes joka päivä ennen iltaruokaa jotain pientä, usein työn alla on kaukot (Lurulla kaikki sarjat, Zialla maa-istu-maa) ja seuraamisen käännökset. Lurulla onkin maa-seiso-maa vaihto parantunut huomattavasti, istu-seiso sujuu myös, mutta seiso-istu etenee edelleen hyvin herkästi. Zialla olen kaukoja tehnyt valmiilla takapalkalla Miian vinkistä ja se onkin toiminut aika mukavasti :) Tänään ajeltiin kuitenkin Seren sisähalliin tokoilemaan. Päivä olikin mitä mainion, pakkaslukemat ovat ulkona jälleen sellaiset, että lämpimässä hallissa tehdyt treenit olivat poikaa!

Luruselle ensimmäisenä ruutu. Tarkoitus oli tehdä ruutu niin, ettei Luru näe rakentamista. Työpuhelu sekoitti ajatukset, enkä muistanut laittaa Lurua näkösuojaan, oli se kuitenkin kauempana odottamassa. Lähetykset ruutuun sujuivat moitteettomasti (alusta ruudussa), samoin maahanmeno täydeltä matkalta.

Noudoista Luru teki hyppynoudon ja metallinoudon tasaisella, noin niin kuin muistutukseksi. Muutoin hyvä, mutta tasamaalla ei kyllä tule laukkaa luokse asti, tiputtaa reippaalle raville muutamaa metriä ennen minua. En jaksa uskoa, että saan tätä koskaan loppuun asti vauhdikkaaksi, joten olkoot. Lisäksi huomasin, että on syytä harjoitella loppukuvioita, Luru nimittäin meinaa omatoimisesti siirtyä sivulle otettuani siltä kapulan. Tätä hinkkasimme kunnes sujui.

Murheenkryyninä jälleen tunnari. Tällä kertaa vein kapulat (myös oman) jo valmiiksi. Muistin myös käskeä irti ja piilottaa väärän kapulan Lurun sellaista tarjotessa. Vieraita oli tällä kertaa reilusti. Voi baah tämän liikkeen kanssa :( Jos Luru keskittyy ja jos sillä säilyy itseluottamus, se tuntuu löytävän oman. Aivan liian usein se ei keskity, tuo väärän ja eleettömästäkin korjaamisesta (irti ja kapulan piilotus) sen itseluottamus rapisee nolliin, eikä se enää haluaisi lähteä kapuloille laisinkaan. Lisäksi huomasin sellaisen mokan, että olen kuin olenkin opettanut sen siihen, että kehun sen otettua oman. Tämä johtaa siihen, että jos en kehu, se ei usko, että oma on oikea ja tiputtaa sen ennen palautusta. Voi daa tämän kanssa! Nooh, tuli siellä onnistumisiakin ja ennen kaikkea haluan nyt säilyttää Lurulla halun lähteä kapuloille, ettei se lannistuisi ihan niin nopsaan.

Viimeiseksi Luru teki ketjuttamisharjoituksen. Veimme yhdessä lelun ruutuun ja sen jälkeen tehtiin liikkeestä istuminen ja pitempi pätkä seuraamista, joista kokeenomaiset kehut. Liikkeestä istumisessa sain pari kertaa aloittaa alusta huonon seuraamisen takia. Itse istuminen sujui hyvin. Seuraaminen oli kohtuullista :) Ei tajuttoman hienoa, mutta kuitenkin parempaa kun aiemmin. Ruutuun Luru meni vauhdilla :)

Zia aloitti noudolla. Arvasin, että noudon vauhti ei hallissa ole yhtä hyvä kuin tutummassa paikassa, mutta päätin silti ottaa härkää sarvista ja treenata tätä. Tehtiin pelkkiä hetsausnoutoja ja muutaman epävarman jälkeen Zialla olikin ihan kiva vauhti, johon lopetettiin.

Seuraavaksi jääviä, joissa huomio paluuseen. Sekä maahan että seiso olivat yllättävän hienoja ja paluussa Zipanen ei väistänyt, pystyin myös kiertämään sen ympäri takakautta ongelmitta. Samaa tehtiin myös esteen kanssa. Huomioin myös, että Zian hypyt olivat ihan ok suorassa esteen takana, eli ei hypännyt vinoon. Tässäkään ei sivulle siirtyminen ollut ongelma.

Seuraamisessa otettiin kestoa sekoittaen Kärnän kaavion tasoja 3 ja 5. Peilistä tein sellaisen huomion, että Zian seuraaminen on kyllä todella herkästi sellaista hakatun koiran näköistä. Jos se on vähääkään epävarma, sen ryhti on huono ja häntä alhaalla. Tavoitteena toki olisi rennosti ja iloisella ilmeellä seuraava koira. Sinällään seuraaminen oli ihan hienoa, kai se täytyy vaan hyväksyä, että Zian ilme on ajoittain tuollainen. Parempi olla suuremmin kiinnittämättä siihen huomiota, koska korjaaminen ja alusta aloittaminen ei sitä ainakaan paranna.

Vikaksi Ziakin teki ketjuttamisen, lelu valmiiksi ruutuun ja estehyppy kokeenomaisesti. Hienosti sujui, mutta ensimmäisellä käskyllä Zia ei ruutuun irronnut. Otettiin lähetys alusta ja nyt oli hieno.

Ihan lopuksi keksin tehdä perinteisen kimppaluoksetulon (jätän koirat seisomaan, poistun kauemmaksi ja kutsun ei-kokeenomaisesti luokseni kehuttavaksi) niin, että lykkäsin koirille kapulat suuhun, Lurulle metalli ja Zialle puinen. Ajatuksena rikkoa tälläkin Zian en-voi-juosta-kapulan-kanssa-vauhdikkaasti syndroomaa. Toimi ihan hyvin, kaksi kertaa tämä otettiin ja jälkimmäinen oli jo selvästi vauhdikkaampi myös Zian osalta :)