No niin. Hetken asioita hauduteltuani pystyn kirjaamaan tyhjentävää raporttia Lurun eilisestä luonnetestistä :) Laitetaan heti alkuun tulos:

Laronja's Freelove +123
Ylöjärvi 20.4.2008
tuomarit: Irene Puputti ja Sami Kiiveri

Toimintakyky.
-1   pieni

Terävyys.
+1   Pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua

Puolustushalu.
-1   Haluton

Taisteluhalu.
+2   Kohtuullinen

Hermorakenne.
+1   Hieman rauhaton

Temperamentti.
+2   Kohtuullisen vilkas

Kovuus.
+1   Hieman pehmeä

Luoksepäästävyys.
+3   Hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin

Laukauspelottomuus.
+++   Laukaisuvarma

Toimintakyky:
Tätä testataan kelkkakokeella ja pimeällä huonella. Luru reagoi yllättävän vahvasti kelkkaan, vetäytyi heti hihnan päähän ja haukkui ja murisi sieltä eikä meinannut tulla kelkan pysähdyttyä luokse lainkaan. Piti siis houkutella luokse. Pimeä huone (oli vanhan koulurakennuksen luokkahuone, jonne koiran piti tulla eteisen läpi) taas osoitti tuomarien mukaan hyvää toimintakykyä, eli tuli suhteellisen helposti luokse. En sinällään ole tuloksesta yllättynyt, minusta pieni toimintakyky tulee esille ihan arkielämän tilanteissakin, Lurun tapa reagoida "uhkaaviin" tilanteisiin on jähmettyä.

Terävyys:
Terävyys on testikuvauksen mukaan ominaisuus, joka saa koiran reagoimaan agressiivisesti sen tuntiessa itsensä uhatuksi. Terävyysaste on sitä korkeampi mitä pienempi ärsyke tarvitaan herättämään agression. Kokeessa tätä testataan seinäkokeena, eli koira kytketään seinään, jätetään yksin ja sitä lähestytään uhkaavasti. Luru ei ollut reagoinut missään vaiheessa agressiivisesti, tuomari "hyökkäsi" ihan sen luokse. Lopussa oli osoittanut noutajamaista piirrettä lepytellä hyökkääjää. En voisikaan ikinä kuvitella Lurua reagoimaan agressiivisesti ihmistä kohtaan enkä sitä toisaalta haluaisikaan.

Puolustushalu:
Olisi se tietty ihan ok, jos koira puolustaisi omistajaansa... muttan en kyllä odottanutkaan yhtään puolustushalua Lurulta ;) Mua rupesi naurattamaan tuomarin "uhkailu" ja tuomarikin rupesi hihittelemään lopetettuaan hyökkäyksen...

Taisteluhalu:
Tätä odotin ehkä hitusen enemmän Lurulta. Tuomari tarjosi ensin keppiä, johon Luru ei tarttunut. Sen jälkeen omaa lelua, jonka kanssa taisteli kyllä kovin. Arviossa tuomari kutsui Lurua "välineurheilijaksi", kun ei taistellut muilla kun omalla lelulla. Itse ajattelen, että Luru oli hidas lämpiämään ja olisi luultavasti taistellut kepistäkin narulelulla lämmittelyn jälkeen. Tuomari oli silti varmasti oikeassa sanoessaan, että suuren taisteluhalun omaava koira taistelee ihan mistä vaan kappaleesta.

Hermorakenne:
Varmaan ihan kohdillaan. Enemmin kuitenkin hieman rauhaton kuin tasapainoinen. Sinänsä Luru palautui kaikesta muusta paitsi kelkasta heti eikä testin loppuessa sillä ollut mikään kiire pois kentältä, vaan jäi ihan innoissaan  leikkimään narupallolla. Läähätystä esiintyi ainoastaan kelkka-uhkaushyökkäys-säikäytys-tynnyri-ketjun jälkeen. Nämä kaikki testattiin aika lyhyeen aikaan putkeen.

Temperamentti:
Kuvaa koiran huomiokyvyn nopeutta sekä kykyä sopeutua uusiin tilanteisiin ja ympäristöihin. Toteutetaan tynnyrikokeena (takaapäin vierii tynnyri laskusiltaa pitkin kohti koirakkoa). Ihan kohdillaan, eli kohtuullisen vilkas koira reagoi ja väistää hieman hitaammin kuin vilkas koira, mutta huomio on oikein suuntautunut ja väistö hallittu.

Kovuus:
Kuvaa koiran taipumusta muistaa tai olla muistamatta epämiellyttäviä kokemuksia. Testataan säikäyttämällä koira nurkan takaa (meillä aukeavalla sateenvarjolla). Kyllä vaihtoehdoista "kohtuullisen kova, kova, hieman pehmeä, erittäin kova, pehmeä, erittäin pehmeä" tuo hieman pehmeä kuvaa Lurua parhaiten.

Luoksepäästävyys ja laukaisupelottomuus:
Ei yllätyksiä.

Kaiken kaikkiaan testi oli mielenkiintoinen ja olin siihen tyytyväinen, ettei Luru tuntunut siitä kokonaisuudessa suuremmin kuormittuvan. Itse jännitin ihan hirveästi (en vaan voi sille mitään), joten sekin teki osaltaan testiä koiralle tosi oudoksi tilanteeksi. Jos jotain olisin kaivannut, niin löysempää aikataulua. Saapuessamme testipaikalle testi oli aika reilusti edellä aikataulusta mikä ei ollut ihme, kun kaikki osasuorituksen testattiin joka koiralla tosi putkeen ja ilman turhia väliaikoja. En tiedä miten testeissä yleensä, enkä sitten tiedä vaikuttiko testinopeus sinällään koiran reaktioihin? Lurun tuloksessa ei tosiaan ollut suuria yllätyksiä.

Miian kysymykseen siitä, uskaltaako koiraa viedä testiin... Vaikea sanoa. Toisaalta olen sitä mieltä, että kyllä normaalihermoisen koiran pitäisi tuosta selvitä ilman suurempia traumoja. Mutta sitten toisaalta, kun ajattelen esim. Ziaa, joka toisinaan haukuskelee epäilyttävän näköisiä ihmisiä ja on joissain tilanteissa yllättävän epäluuloinen... Sille testi voisi tehdä hallaa siinä mielessä, että se saisi entistä enemmän syytä haukkua epäilyttäviä asioita? Zia on tietenkin vielä ihan lapsi, ettei sen luonne sinällään vielä ole valmis. Testin näkeminen kyllä auttaa varmasti arvioimaan "sopiiko" se omalla koiralle kuinka hyvin.

Jos tuon perusteella ajattelen ominaisuuksia, joita esimerkiksi Lurulle toivoisin lisää, niin kyllä sillä saisi olla suurempi toimintakyky (kohtuullinen / hyvä) ja parempi hermorakenne (tasapainoinen). Silloin se olisi minusta aivan täydellinen koira. Mutta täydellisiä yksilöitä kun ei meistä ihmisistäkään niin kovin montaa löydy, niin täytyy kyllä sanoa, että enpä vaihtaisi Lurua pois mistään hinnasta :)