Kovasti pohdin ja mietin jaksanko lähteä taas (vaihteeksi) ajelemaan kohti Kaarinan metsiä yhteislenkille osallistumaan. Jälleen tiedossa oleva hyvä, ellei erinomainen seura sai auton nokan kuitenkin kääntymään motaria kohti, eikä kaduta yhtään :) Sulassa sovussa lenkkeilivät tytöt ensiksi Lilliksen ja Tictacin kanssa ja myöhemmin seuraan liittyivät vielä Elsa ja Ansa. Oli kovin mukava ajella kotia kohti kaksi sopivasti väsynyttä koiraneitiä takapaksissa :) Kiitoksia seuralle!

Kotona jaksettiin illalla vielä hiukkasen treenailla. Tuntuu muuten hassulta kutsua näitä kotipelleilyjä treeneiksi, kun minä miellän ne enemmänkin leikiksi minun ja koirien kesken. Näin kai sen pitäisi ollakin, koitan kovasti pitää kiinni tästä vallinneesta "meillä kaikilla on kivaa" fiiliksestä! Ensiksi leikittiin käskynerottelua. Koirat edessäni ja vaihdellen käskytystä maahan, istumaan ja seisomaan. Nopein saa namin, väärin tehnyt jää ilman palkkaa ;) Hyvin alkaa Zipakin erotella käskyjä ja mukava on huomata, että Luru, joka alunperin meni maahan tosi huonolla tekniikalla ja hitaasti, on edistynyt tällä saralla paljon. Jopa niin paljon, että maahanmenoa tarjotaan aina ensimmäiseksi, sitä tosiaan on tahkottu. Lisäksi kaivoin esiin metallikapulan. Ensiksi molemmille viiden toiston sarja tarttumisia kädessäni pitämään kapulaan. Jippii, Zipanenkin noukkii metallin suuhunsa! Aluksia hiukan epäilevänä, mutta sitten ihan häntä heiluen. Heti perään molemmille viiden toiston sarja nostoa. Ei ongelmia, Zia tosin hetken pohti, mutta nosti kapulan ilman ylimääräisiä innostamisia. Hienoa tytöt, olette mahtavia <3

Edit. Seuraavana päivänä vasta muistin, että tein molempien kanssa myös maahan-seiso tekniikkatreeniä käsiavuilla :)