Laitetaan blogiin välillä muutakin juttua kuin treeniraportteja. Näitäkin on ihan mukava myöhemmin lueskella :)

Koirat olivat tosiaan alunperin menossa molemmat hoitoon Sakkelaan reissumme ajaksi. On muuten jäänyt blogissa täysin kertomatta, että Sakke Partanenhan oli meillä viikon hoidossa helmikuun lopulla. Sakke pääsikin reissaamaan oikein kunnolla, viikon aikana kierreltiin akselilla Parkano-Pertteli-Rauma-Humppila ;) Muutoin aika meni ihan hyvin, mutta Zipanen raukka ehkä hiukan ahdistui Sakesta. Katsokaas kun Sakke on ehkä hiukan iso ja ehkä hiukan raju ja varsinkin sen leikkiinkutsut saivat Zian vallan epävarmaksi. Minun pieni ja ahdistuvainen koiraseni, huoh. Nooh, Saken vierailu oli erittäin hyvää siedätystä ja ovathan ne toki Zian kanssa jo moneen kertaan nähneet, että sikäli Zia ahdistui turhasta.

Sakkelaan ei molempien vienti tällä kertaa kuitenkaan onnistunut, koska Zia aloitti juoksunsa huhtikuun alussa ollen sopivasti tärpeissä juuri matkamme aikana. Sakke on kastroitu, mutta ei toki ole fiksu ajatus testata viikon mittaisella hoitoreissulla, miten se juoksunarttuun suhtautuu. Tämän takia Zialle pitkin etsiä toinen hoitola ja pelastavan tarjouksen teki Martan emäntä.

Molemmilla koirilla meni hoitoreissu vallan hienosti. Luru ja Sakke lähensivät välejään siinä määrin, että en ehkä kohta uskalla viedä Lurua Sakkelaan hoitoon pelosta, että Saken emäntä ei enää päästä sitä sieltä kotiin ;) Zia oli ilmeisesti käyttäytynyt varsin kohtuullisesti, mitä nyt oli tärppeinään huutanut urosten perään :O Taas yksi pieni sterilointipäätökseen johtava askel, todellakin! Martan emäntä sai myös todeta viikon aikana, että Zia todellakin on pehmeä. Niinpä niin, välillä tekisi mieli laittaa kaikki minun ja Zian suhdetta tai koulutusmetodejani epäilevät elämään viikko Zian kanssa. Uskokaa pois, Zian huonot puolet huomaa kyllä arjessakin :/

Erityisisokiitos jälleen hoitoemännille, olen kovasti kiitollinen! :)