Tänä vuonna juhannusta vietettiin pienessä porukassa Uudenkaupungin saaristossa tuttavapariskunnan ja heidän hurmaavan kaksivuotiaan tyttönsä seurassa :) Meidän tytöt saivat taas kokea veneilyn riemuja upouusien pelastusliivien kera ja nauttivatkin reissusta kovin. Tähän yhteyteen liittyy yksi mukava huomio Zia-neidistä. Meidän kotipihallahan asustaa paljon lapsia. Alussa lapset olivat Zian mielestä kovin, kovin epäilyttäviä ja heitä piti kovasti vuffailla. Jossain vaiheessa sitten vain päätin, että nyt siedätetään Zia lapsiin. Tämä toteutettiin niin, että yksinkertaisesti pitelin Ziaa paikkoillaan lasten silitettävänä. Muutaman siedätyskerran jälkeen lapsia ei enää haukuttu, vaan molemmat koiraneidit juoksevat pää kolmantena jalkana lasten heittämien keppien perässä. Onpa sattunut sellainenkin, että Jaskan ollessa yksin kotona on ovikello soinut, oven takaa paljastui kaksi pihan tyttöä, jotka kysyivät kauniisti "Saavatko Luru ja Zia tulla ulos leikkimään?" XD

Meillä ei siis enää pelätä lapsia ja juhannuksena varsinkin Zia nautti silmin nähden kaksivuotiaan Silmun kanssa puuhaamisesta. Juhannuksen yksi sanonta olikin "Karavaani kulkee" Silmun taapertaessa edellä ja koirien perässä :)

Nuokkukohokkia:

Mäkitervakkoa:

Ja olikohan tämä valkolehdokki? Tuoksuu öisin huumaavalle :)

Zia pääsi mukaan metsää istuttamaan:

Ja Luru pääsi karvoistansa: