Yleistäminen on joskus kauhean kivaa, joten yleistetään sitten ;) Yksittäiset koirat ovat seuraavien henkilöiden mielestä täydellisiä:

- Joidenkin omistajien mielestä
- Omistajien perheenjäsenten mielestä (ne, jotka eivät harrasta koiralajeja)
- Omistajien lähisukulaisten mielestä (ne, jotka eivät harrasta koiralajeja)
- Kasvattajan mielestä (myös niiden, jotka harrastavat koiralajeja) XD

Toiset meistä koiranomistajista ovat puolestaan sellaisia, jotka analysoivat, pohtivat, vertailevat, haikailevat ja näkevät aivan liian usein koirissaan ne huonot puolet, erityisesti harrastusten kannalta. Yleensä on tässä vaiheessa tarpeen muistella kovasti niitä omien koirien hyviä puolia, koska jokaisessa koirassa niitä luonnollisesti on! Minusta on kuitenkin koiraa (ja omistajaakin) kohtaan reilua katsoa nelijalkaista perheenjäsentä muutenkin kuin vaaleanpunaisten lasien läpi. Hyvin harvasta koirasta, jos yhdestäkään, on lajiin kuin lajiin ja sen lisäksi vielä mukavaksi ja vaivattomaksi kotikoiraksi. Minusta on reilua tiedostaa oman koiransa hyvät ja huonot puolet ja miettiä myös harrastuksia niiden mukaan, eikä väkisin vääntää esimerkiksi heikompirakenteista agiliitaajaksi.

Tottakai on niinkin, että hyvä koirankouluttaja saa hyvin monenlaisen koiran toimimaan ja huonompi ei sitten parempaakaan. Loppukädessä on siis ihmisen katsottava peiliin, jos koira ei toimi. On kuitenkin niin, että toiset koirakot sopivat paremmin yhteen kuin toiset, koira ja ihminen niin sanotusti täydentävät toisiaan :)

Tämä pienehkö pohdinta pohjustaa vuoden ensimmäistä kirjoitusta, joka koskee luonnollisesti tulevan vuoden tavoitteita (pitäähän niitä olla, vaikka eivät toteutuisikaan, eikös?). Päivitin viime vuoden lopussa blogin oikeasta reunasta löytyvää Tavoitteita-sivua. Vuodenvaihteen olen sitten viettänyt pähkäillen ja pohdiskellen mitä tyttösten kanssa oikeasti rupean tosissaan treenaamaan, rupeanko laisinkaan treenaamaan tosissaan ja vieläpä mitä lajeja Zipan ja mitä Lurun kanssa! Ilmoittaudunko treeniryhmiin vai tahkoanko itsekseni vai otammeko totaalisen rennosti koko vuoden? Asiaa vaikeuttaa luonnollisesti se, että kumpikaan tyttösistä ei (ehkä?) ole minulle se sopivin harrastuskoira. Minulla kun on paha taipumus jännittää kokeissa ja turhautua treenitilanteissa, jos joku juttu ei suju niin hyvin kuin olen odottanut. Vaikka turhautumista ei purkaisi koiriin, ne molemmat reagoivat jo siihen, kun kiehun itsekseni *huoh*. Eräs toinen (hiukan eri tavalla menestystä niittänyt) koiraharrastaja on pohtinut tätä samaa ongelmaa omassa blogissaan täällä. Jollain tasolla olin jo luovuttanut tokon Lurusen suhteen ja ajatellut, että Zipasta tulee se "ykköskoira" siinäkin lajissa ja Luru saa siirtyä suosiolla "kotikoiraksi". Tämähän ei nimittäin meillä tarkoittaisi treenauksen loppumista, vaan sen muuttumista vähemmän tavoitteelliseksi koepaineen poistumisen myötä.

Muutama seikka on kuitenkin muuttanut ajatuksiani viime päivien aikana. Ensimmäinen koskee Zipasen mahdollisia tulevia pentuja. Niin, Ziahan ei ole virallisesti minun/meidän, vaan Kaisin :) Pentuprojekti saattaa olla ajankohtainen tänä keväänä ja vaikuttaisi siten jonkin verrankin Zian treenailuihin. Toinen koskee agilityä. Laji osoittautui hurjan paljon hauskemmaksi kun kuvittelin ;) Sen sijaan siihen kuluu juuri niin paljon aikaa kuin kuvittelin ja kuluisi enemmänkin, jos laittaisi kulumaan XD Kolmas koskee Zian ja Lurun eroja tokon treenauksessa. Pakko se on myöntää, minusta Lurun kanssa on vain kivempi treenailla! Zipanen tekee myös vallan hienosti, mutta ei siitä pääse mihinkään, että Luru on paljon helpommin palkkautuva. Luru on valmis tekemään melkein mitä vaan pallon/repimisleikin/ruuan suhteen.

Siksi tein seuraavanlaisia päätöksiä:
Luru treenaa (vielä) tämän kevään kanssani tavoittellisesti tokoa. Oman treenin tueksi osallistutaan Lentsun koko kevään kestävälle tokokurssille, jossa paneudutaan erityisesti kisatilanteiden kestämiseen. Tavoitteena kokeisiin osallistuminen kesällä/syksyllä (AVO/VOI).
Huvikseen Luru saa treenailla agilityä omissa perjantaitreeneissä.
Mejää otetaan Lurun kanssa sen verran kun ehditään ja sen mukaan miten neiti etenee. Jos jaksaa/ehtii/rahkeet riittää, niin kokeeseen.
Zipanen saa jatkaa agia Kelpokoiran kursseilla. Lisäksi treenataan omissa perjantaitreeneissä. Tavoitteena on agikisoissa katsojana vierailu ja möllikisat.
Mejää jatketaan toki. Tavoitteena olisi käydä ainakin yhdessä kokeessa yrittämässä AVO1 palkintoa. Jos Hilskan Kaisa järjestää Mejä-kurssin, koitetaan ehtiä osallistua.
Zipa jatkaa myös tokoilua, mutta rauhassa ja fiiliksen mukaan, koetavoitteet poistin tältä vuodelta. Zipa on myös ilmoitettu Lentsun huhtikuussa alkavalle kurssille. Mennään, jos ei olla pentulaatikossa ;)
Molempien kanssa pyörähdetään joku kerta kehässä.

Nyt on rauhallinen mieli, kun on ajatukset järjestyksessä. Minkäs sille voi, kun joskus on niin vaikeata, varsinkin, jos asioista tekee vaikeita XD Lisäbonuksena on hyvä omatunto siitä, että huolehdimme omalta osaltamme koirista elantonsa ansaitsevien toimeentulosta ;)

P.s. Ei koiratavoite voisi olla mukavampaan ja isompaan asuntoon muuttaminen! Zipa ja Luru sanovat alla olevan kuvan välityksellä "Me muutettiin tänne 2007 väliaikaisesti, ja silti me jumitetaan täällä!" ;)