treenit_257.2007051.jpg

Kittamaa_Loytolammi_lokakuu076.jpg

Laronja's Freelove

s. 3.2.2006


väri: valkoinen-musta


narttu


kasvattaja: Mari Aaltonen Laronja's


tiedot koiranetissä
Tittelit:  TK1
Näyttelyistä: EH
Terveys:
Kyynärät: 0-0
Lonkat A-A
Kilpirauhanen: T4, TSH ja TGA normaalit
(otettu 4.10.2007)
prcd-PRA tyyppiä A - terve
Silmät: OK (17.9.2008)

Luru on mieheni ja minun ensimmäinen oma koira. Miehen kotona koiria on tosin ollut useampia, itse jouduin tyytymään vanhempieni tiukkoihin vakuutteluihin siitä, että kuka sitä koiraa sitten hoitaa, kun lähdet opiskelemaan. Eli ei tullut koiraa ei ;) Siinä on hyvät ja huonot puolensa. Toisaalta uskon, että olin itse valmiimpi ottamaan oman koiran näin vanhemmalla iällä. Toisaalta nuoruuden innolla olisi varmasti tullut harrastettua koiran kanssa vaikka mitä!

Olemme molemmat olleet enemmän kuin tyytyväisiä omaan mustapäiseen neitiimme! Luru on äärimmäisen kiltti ja kaikkien ihmisten kaveri. Pienet lapset tosin epäilyttävät, ne kun juoksevat kädet ojossa kovaa vauhtia luokse ;) Tällaisissa tilanteissa Luru ei kuitenkaan murise, pelkästään väistää ja piiloutuu aikuisten ihmisten selän taakse. Pieniä lapsia kun ei meidän tuttavapiirissämme juurikaan ole. Muiden koirien kanssa leikkiessä on ainoa tilanne, jossa olen kuullut Lurun murisevan. Lurun tapa leikkiä on melkoisen raju, omaksuttu hyvältä koiraystävältä mali Sylviltä. Viime aikoina olen kyllä ruvennut hieman rajoittamaan neidin menoa niissä tilanteissa, kun vauhti tuntuu yltyvät liian rajuksi... Luulen tietäväni vähän, miltä koulukiusaajien vanhemmista tuntuu.. Kauheata, koirani on teiniraggari!!! ;)

Luru ei paljoa hauku. Lähinnä kotona vahtihaukkua rapun äänille ja niissä harvoissa tilanteissa, kun joku tuntematon on koittanut tulla ovesta (varmaankin naapuri raukka viikonloppufiiliksissä eksynyt väärälle ovelle). Silloin kaikuu kunnon haukku, joten lienemme murtovarkailta kohtuullisen turvassa!

Lurun kanssa harrastetaan tällä hetkellä aktiivisimmin TOKOa, avoimen luokan liikkeitä yritetään tankata. Lisäksi pikkuhiljaa tutustutaan verijäljeen, jäljestäminen kun on Lurulle maailman kivointa puuhaa. Agilityä olisi kiva päästä koittamaan. Luru on minun makuuni ihan hitusen liian varovainen uusien tilanteiden suhteen, erityisesti uusien "pintojen" ja esimerkiksi silta, josta virtaava vesi näkyy siltalankkujen välistä on todellakin epäilyttävä. Siksi luulisin, että agility voisi tehdä hyvää Lurun itseluottamukselle, siitä kisaamisesta ei ainakaan vielä uskalla sanoa mitään ;)