Viime viikonloppu ja tämä viikko kuuluvat kyllä sarjaan "Kuka haluaa mun koirat, kuka maksaa niistä eniten?" ;) Joskus vaan on niitä kausia, jolloin koirien hyvät puolet tuntuvat katoavan jonnekin ja jäljelle jää vain ne kaksi nelijalkaista, joita pitää koko ajan olla kiikuttamassa ulos, ruokkimassa, oikomassa turkkia, leikkaamassa kynsiä ja kun ei ne edes osaa tai opi mitään! ;) Asiaan voi luonnollisesti vaikuttaa myös se, että esimerkiksi viikonloppuna oli kohtuullisesti kaikenlaista ylimääräistä ohjelmaa, johon koiraelämän yhdistäminen ei ole täysin ongelmatonta. Vierailuja ja asuntonäyttöjä nimittäin.

Ollaan me kuitenkin yritetty jotain asioita viedä eteenpäinkin. Luru aloitti Sannan yhden jalan ympäri peruuttamisen harjoittelun. Sisätiloissa näin alkuun ja tavoitteena siis peruuttaa ympyrä mun vasemman jalan ympärille ajatuksena saada liike lopulta kahdeksikon peruuttamiseksi. Etuperin kahdeksikon Luru toki osaa. Peruuttaminen ei tuottanut ongelmia, nyt pitäisi keksiä keino sen peruutuskahdeksikon opettamiseen... Zia tekee tällä hetkellä peruutuksen mun ympärille niin, että ensiksi peruutus vasemman jalan vierestä oikean jalan viereen ja palkka. Siitä sitten namilla ohjaus takaisin vasemman jalan viereen peruuttamalla. Zia on kyllä hassu koira. Lauantain kyläilyreissulla esittelin Lurun peruutustemppua. Otin sitten heti perään Ziasen ja sanoin "Zia ei tosiaan osaa tätä vielä loppuun". Mitä tekee Zia? Peruuttaa ensiksi puoleenväliin ja jatkaa siitä sitten suvereenisti täyden ympyrän XD Koitin sitten vakuutella, että ei se tätä kyllä vielä kotona osaa ;) Eikä se osaakaan. Mulla on nimittäin kriteeri, että koiran pitää osata 80% suorituskerroista täydellisesti, jotta voidaan sanoa sen osaavan liikkeen. Luonnollisesti missä vaan, ei pelkästään kotona. Zian kanssa harjoittelin myös kahdeksikkoa etuperin, kun tajusin, ettei sitä ole sille koskaan opetettu. Käsiavuilla mennään, mutta aika äkkiä sai käsiapuja jo nostaa ylöspäin ja häivyttää.

On tuo Zipanen kuitenkin mahdottoman pehmeä :/ Tiistaina harjoittelin hänen kanssaan peruutusta ja kämppis sattui tulemaan samaan aikaan kotiin. Ovenavaus aiheutti luonnollisesti haukkumisen josta Zia sai sitten moitteita. Vielä keskiviikkona oli nähtävissä moitteen vaikutus samaista peruutusta harjoiteltaessa :( Kauhean tarkkana saa siis olla, ettei koulutustuokioiden aikana sattuisi mitään negatiivista tai ainakaan mä en saisi reagoida näihin tilanteisiin mitenkään.

Loppuun kuitenkin pehmennys, on se ollut kumminkin ihan kivaa, kun on ollut kaksi nelijalkaista lämpöpatteria sängyssä pakkasöinä :)