Ensimmäistä kertaa pääsimme Lentsun kurssille. Tänään isoimpana teemana oli koiran taito käyttää takaosaansa - iso osa harjoituksista tähtäsi siis takaosan käytön parantamiseen.

Ensimmäisen harjoituksen tarkoituksena oli saada koira peruuttamaan sivulle perusasentoon. Takaosaansa taitavasti käyttävä koira voi peruuttaa esimerkiksi puolen metrin päästä, meidän Lurun kohdalla sopiva etäisyys mitattiin senteissä ;) Ei liene tarpeen todeta, että Luru ei ole koskaan ollut kovin hyvä käyttämään takaosaansa! Harjoitus teki kuitenkin tehtävänsä ja loppua kohden peruutus onnistui jo useammasta kymmenestä sentistä. Seuraavan harjoituksen tarkoituksena oli saada koira perusasennosta ohjaajan selän taakse pelkällä ohjaajan rintamasuunnan muutoksella. Siis, minä kierrän ylävartaloani vasempaan ja Lurun kuuluisi peruuttaa selkäni taakse. Tätä olemme itseasiassa harjoitelleet aiemminkin ja siksi harjoitus onnistuikin juuri kuten oli tarkoitus. Seuraavaksi harjoitusta vaikeutettiin niin, että koira seisoo edessäni kylki minuun päin ja tästä pitäisi sitten peruuttaa perusasentoon/selän taakse. Joo'o, ei toivoakaan! En vain saanut Lurua tajuamaan, että tässä pitäisi nyt peruuttaa, joten sehän automaattisesti käänsi etupäänsä liikkeen suuntaan peruuttamisen sijaan. En ole edelleenkään opettanut Lurua peruuttamaan edes edessäni, taisi mennä nyt tehtävälistalle ;) Saimme loppuun muutaman onnistuneen suorituksen niin, että Luru seisoi valmiiksi vinossa oikeaan suuntaan, eli takapään siirtäminen oli näin helpotettu.

Seuraavaksi oli tarkoitus harjoitella perusasentoon peruuttamista tunnarikapula suussa. Jokainen toteutti tätä harjoitusta kuitenkin omalla tasollaan ja kun totesimme Lurulla olevan hiukan ongelmia tunnarin pidossa, keskityimme siihen. Lentsu kysyi osaako Luru mitään temppuja, ajatus siis oli, että temppuja teetettäisiin tunnari suussa ja näin vahvistettaisiin sitä, että tunnarista päästetään irti vasta käskyllä. Olipas noloa myöntää, että ei se kyllä mitään kummempia temppuja osaa :/ Vähänkö mä olen tylsä kouluttaja! Tajusin sitten Lentsun siirryttyä seuraavan luokse, että osaahan tuo pujotella jalkojen välistä ja antaa tassua XD Myös orava-asentoa ja itsensä ympäri molempiin suuntiin kierähtämistä on harjoiteltu. Teetin sitten näitä tunnarikapula Lurun suussa ja kyllähän pito parani ainakin jonkin verran. Ainoastaan orava-asento aiheutti tunnarin väyläämisen, oli sitten ilmeisesti liian vaativaa ;)

Sitten tehtiin hyppyä jokaisen tämän hetken tason mukaan. Mainitsin Lurun ongelmaksi vinoon hypäämisen, joka johtaa vinoon asettumiseen esteen taakse ja vaikeuttaa takaisin hyppyä. Olen koittanut korjata tätä niin, että siirryn heti koiran lähtiessä hyppyyn itse esteen keskiosan kohdalle ja palkkaan koiraa nameilla esteen keskelle. Lentsulla oli ihan hyvä huomio tähän, että näin tehden koira oppii jäämään melko lähelle estettä ja takaisinhyppy voi tämän takia muodostua vaikeaksi lyhyen ponnistustilan takia. Teimme sen sijaan niin, että Lurun lähtiessä hyppyyn heitän lelun esteen keskiosan yli, tavoitteena siis saada hypylle hieman enemmän pituutta ja kuitenkin kohdistaa se keskelle estetta, koska lelu lentää keskelle (haastetta heittäjälle!). Tällä saatiin aika kivasti korjattua hypyä keskemmälle estettä :)

Viimeiseksi harjoiteltiin seuraamisen käännöksiä vasemmalle. Tässä vaiheessa Lurulla oli jo puhti aika pois (aktiivista treeniä takana jo reilu tunti) mikä näkyi seuraamisen vireessä. Ihan innokkaasti Luru seurasi, mutta käännökset olivat huonoja. Muutama kerta paikallaan kääntymisiä vasemmalle paransi tilannetta hieman ja saimme jokusen ihan mallikkaan käännöksen myös liikkeestä.

Kotiläksyksi tuli opettaa koira peruuttamaan ohjaajan ympäri, aloittaen edestä ja päätyen perusasentoon. APUA, onko vinkkejä?? ;) Tuolle jäykkäpepulle tuollainen harjoitus on minusta jo tosi vaativa... Kotiin päästyä yritin hiukan jo aloitella muodostamalla keittiön pöydistä pyöreän "kujan", jotta Lurun olisi käyttännössä pakko liikkua peruuttamalla. Kyllähän tuo tuolien avulla peruutti, mutta ilman apuja... No, tartutaan haasteeseen ja tehdään parhaamme! Zipa pääsi myös osalliseksi peruutustreeneistä ja oli kovin tohkeissaan ;)

Kovasti pohdin ja mietin jaksanko lähteä taas (vaihteeksi) ajelemaan kohti Kaarinan metsiä yhteislenkille osallistumaan. Jälleen tiedossa oleva hyvä, ellei erinomainen seura sai auton nokan kuitenkin kääntymään motaria kohti, eikä kaduta yhtään :) Sulassa sovussa lenkkeilivät tytöt ensiksi Lilliksen ja Tictacin kanssa ja myöhemmin seuraan liittyivät vielä Elsa ja Ansa. Oli kovin mukava ajella kotia kohti kaksi sopivasti väsynyttä koiraneitiä takapaksissa :) Kiitoksia seuralle!

Kotona jaksettiin illalla vielä hiukkasen treenailla. Tuntuu muuten hassulta kutsua näitä kotipelleilyjä treeneiksi, kun minä miellän ne enemmänkin leikiksi minun ja koirien kesken. Näin kai sen pitäisi ollakin, koitan kovasti pitää kiinni tästä vallinneesta "meillä kaikilla on kivaa" fiiliksestä! Ensiksi leikittiin käskynerottelua. Koirat edessäni ja vaihdellen käskytystä maahan, istumaan ja seisomaan. Nopein saa namin, väärin tehnyt jää ilman palkkaa ;) Hyvin alkaa Zipakin erotella käskyjä ja mukava on huomata, että Luru, joka alunperin meni maahan tosi huonolla tekniikalla ja hitaasti, on edistynyt tällä saralla paljon. Jopa niin paljon, että maahanmenoa tarjotaan aina ensimmäiseksi, sitä tosiaan on tahkottu. Lisäksi kaivoin esiin metallikapulan. Ensiksi molemmille viiden toiston sarja tarttumisia kädessäni pitämään kapulaan. Jippii, Zipanenkin noukkii metallin suuhunsa! Aluksia hiukan epäilevänä, mutta sitten ihan häntä heiluen. Heti perään molemmille viiden toiston sarja nostoa. Ei ongelmia, Zia tosin hetken pohti, mutta nosti kapulan ilman ylimääräisiä innostamisia. Hienoa tytöt, olette mahtavia <3

Edit. Seuraavana päivänä vasta muistin, että tein molempien kanssa myös maahan-seiso tekniikkatreeniä käsiavuilla :)

Emännällä epämääräisiä mahatautioireita. Tämä johti siihen, että perjantain omatoimiagi jäi väliin... Joo, meitä ei harmittanut yhtään, ei tippaakaan... :(

Sen sijaan lenkin alussa harjoiteltiin molempien kanssa hiukan merkille menoa. Lentsun kurssin ensimmäisellä kerralla (jolle emme päässeet) yhtenä harjoituksena oli merkin ohi juokseminen. Haettiin siis sitä, että koira todella pysähtyy vasta käskyllä, eikä rupea ennakoimaan. Näin ainakin olettaisin, en keksi mitään muutakaan syytä? Toisaalta kyllä itse ajattelen, että järkevämpää olisi ehkä opettaa koira hakeutumaan itse merkin taakse? Noh, kuuliaisena kurssilaisena otin kuitenkin Lurusen kanssa merkin ohi juoksua. Harjoitus toteutetaan niin, että jätetään koira istumaan, käydään innostavasti taputtelemassa maata merkin takana, palataan koiran luokse ja lähetetään se merkille. Ei ongelmia, Luru sinkaisi molemmilla kerroilla hidastamatta merkin ohi ja sai palkaksi pallon lennosta. Zipasen kanssa ei olla merkkiä aiemmin harjoiteltu, joten aloitin taputtelemalla maata heti merkin takana. Zipankin kanssa saatiin kaksi ihan mukiinmenevää merkille juoksua ja niistä palkaksi pallo.

Merkki vaatii kyllä hieman ajatusta, haluanko opettaa sitä näin, vai lähteä naksuttelemaan takaperinketjuttamalla (tai kosketusalustalla). Tätä pohdiskelin muistaakseni myös syksyllä Lentsun kurssin jälkeen ;)

Kuvailin taannoisella agileirillä, että Zipanen on kovin tuulella käyvä koira mitä tulee treeneihin. Välillä intoa riittää vaikka muille jakaa ja välillä se yht'äkkiä vaan lössähtää :( Kelpokoiran alkeisagilityn viimeisellä kerralla viiletti jälleen tuulella käyvä pieni koiranen. Tällä kertaa tehtiin ihan rataa. Koska en ole vielä onnistunut löytämään yhtään ratapiirrustusohjelmaa (saa vinkata!), koitetaan kuvailla rata. Alkuun hyppyeste, siitä suora linja pussille, pussilta takaakierto hyppyesteelle ja valssi vierekkäiselle hyppyesteelle ja viimeisenä mutkaputkeen. Tämä pätkä tehtiin ensimmäisenä. Tämä pätkä myös sujui hyvin. Zia on vain kerran omatoimitreeneissämme harjoitellut pussia, mutta minkäänlaisia ongelmia sen kanssa ei ollut :) Zian hyviä puolia agissa onkin ehdottomasti tietynlainen rohkeus, sitä ei ole vielä yksikään este kummeksuttanut, vaan kaikki ovat onnistuneet alusta asti (joo, paitsi ne kepit, joita mä inhoan!). Ohjauskuviot sujuivat tosi hyvin ja Zia saikin kovasti kehuja siitä, että seuraa ohjausta hienosti (no, ei sillä kyllä sitä vauhtia vielä kummemmin ole, eli helppohan sitä on seurata XD). Toinen pätkä oli A-este, verkkokepit vasemmalta puolelta ohjaten, hyppyeste, valssi puomille, hyppyeste, kierto takaa vierekkäiselle esteelle, valssi kolmannelle hyppyesteelle, mutkaputki ja vielä yksi hyppyeste. Verkkokepeille ohjaus tökki pahemman kerran ja sitä sitten hinkattiinkin kolme-neljä kertaa. Tästä kun jatkettiin loppurataan, oli pikkuisen into totaalisesti kadonnut :( Zipanen myös otti kovasti häiriötä kentän reunalla seuraavaa tuntia odottelevista ihmisistä.

No, Zian kanssa harrastamisessa täytyy vain hyväksyä, että näitä innon lopahtamisia tulee. Selvästi tyttönen on vielä kovin epävarma agiradalla, mikä minusta näkyy juuri tuossa, että jonkun kohdan uudelleen ja uudelleen hinkkaus helposti vie neidin itseluottamuksen ja innon. Positiivisena näen kuitenkin sen, että mulla ei mennyt hermo ollenkaan ;) Tässähän alkaa jo hyväksyä noita omien koirien huonoja puolia ;)

Jo riitti treenitauko! Pikkupuuhastelua siis lenkin alkajaisiksi. Ensiksi nosteltiin kapulaa sisätiloissa, tällä kertaa molemmilla ensiksi kaksi viiden toiston sarjaa pelkkää nostoa ja perään yksi viiden toiston sarja luovutusasentoon palautusta. Molemmilla aikasta hieno :) On tosi ihana huomata, että Ziallakin alkaa häntä heilumaan näissä kapulatreeneissä! Tavoitteena on saada noudosta Zialle yhtä lempiliike kuin Lurulle :) Sellaisen huomion tein, että Zialla on perusasennon paikka kapulan kanssa hiukka hakusessa, tuppaa kiepsauttamaan itsensä liian eteen. Tähän kiinnitämme jatkossa huomiota. Positiivista tässä on se, että tyttönen ei harkitsekaan kapulan pudottamista vaatiessani oikealle kohdalle siirtymistä.

Sitten siirryttiin ulos. Uuden kotipaikan parkkiksella häiriönä toimivat kotiin lähtevät kanssatyöntekijät. Ensiksi Zipa treenasi liikkeestä seisomaan jäämistä. Alkuun viiden toiston sarja palkaten nakilla seisahtumisesta niin, että minä jatkan kävelyä paikoillaan. Viimeinen palkka lelulla. Koiranvaihto, Luru pääsi treenaaman seuraamisen oikeaa kohtaa. Naksu ja namit oikeassa kädessä ja liikkeelle. 2-4 askeleen välein naksu ja palkka oikeasta kohdasta. Kas kummaa, kun tällä kertaa seuraaminen oli loistavaa ;) Käytämme naksua siis jatkossakin. Koiranvaihto ja Zia jatkoi liikkeestä seisomista. Harjoituksen vaikeutus niin, että jatkan matkaa muutaman askeleen. Käytin vielä käsiapua varmistamaan pysähtymistä ja naksulla pysähdyksen merkkaus. Ihan ok, nyt täytyy kiinnittää heti huomiota siihen, että päästään mahdollisimman pian eroon käsiavusta! Lurulle vielä toinen sarja seuraamisen oikean paikan vahvistamista ja lopuksi molemmille vauhtiluoksetuloja lelupalkalle.